Etusivu / Hallinto ja johtaminen / Riskienhallinta

Riskienhallinta Tapiola-ryhmässä

Riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet


Riskienhallinnan tavoitteena Tapiolassa on edistää asiakkaiden taloudellisen turvan jatkuvuutta ja tukea liiketoiminnan tavoitteiden toteutumista. Hyvä vakavaraisuus korostuu keskinäisen yhtiömuodon vuoksi. Riskienhallinta perustuu Tapiolassa määriteltyihin riskienhallinnan käsitteisiin, tehtävään, tavoitetilaan ja riskinottohalukkuuteen sekä viranomaismääräyksiin.
.
Tavoitteena on hallita riskejä kokonaisvaltaisesti osana strategista ja operatiivista toiminnanohjausta. Toimintojen väliset riskisidokset ovat selkeät ja yksiselitteiset ja riskien syy- ja seuraussuhteet sekä merkitys tunnistetaan.

Tapiolan riskinottohalukkuus perustuu seuraaville periaatteille.

• Riskinotto tukee strategian ja operatiivisten suunnitelmien taloudellista ja toiminnallista toteutumista.
• Riskit eivät vaaranna yksittäisen yhtiön, toiminnon tai ryhmän toimintaa tai talouden vakautta.
• Tapiolan yhtiöt ja toiminnot pysyvät niille määritellyissä riskirajoissa.
• Riskien vaikutukset ryhmän kaikkiin organisaatio-osiin kyetään tunnistamaan.
• Tapiolan organisaatio-osien väliset riskisidokset ovat selkeät.

Vastuullisen yritystoiminnan periaatteiden mukaisesti Tapiola huolehtii ja tiedottaa riskeistään sekä niiden hallinnasta siten, että asiakkaat ja muut sidosryhmät luottavat Tapiolaan kumppaninaan.

Riskienhallinnan pääalueet

Tapiola-ryhmän vakuutustoiminnan, pankkitoiminnan ja varainhoidon riskiluokituksessa käytetään ylätasolla seuraavaa kolmijakoa:

• toimintaympäristöön ja strategiseen tahtotilaan liittyvät riskit
• taloudelliset riskit
• toiminnalliset riskit

Oheisessa kuvassa on esitetty tarkemmin näihin pääalueisiin liittyviä riskejä. Vie hiiri kunkin osa-alueen tekstin päälle, niin näet kuhunkin osa-alueeseen liittyvät riskit.

Riskienhallinnan vastuut

Tapiolan yhtiöiden hallituksilla on kokonaisvastuu yhtiöiden riskienhallinnan järjestämisestä. Ne vahvistavat vuosittain yhtiöiden riskienhallintasuunnitelmat, varmistavat suunnitelmien huomioimisen toimintasuunnitelmissa ja valvovat niiden noudattamista.

Yhtiöiden johto vastaa yhtiöiden riskienhallintasuunnitelmien käytännön toteuttamisesta. Johtoryhmien ja riskienhallintaan liittyvien toimikuntien työjärjestyksissä on määritelty näiden tehtävät riskienhallinnassa ja –valvonnassa. Yhtiöiden liiketoimintayksiköt tunnistavat ja analysoivat toimintaa tai tavoitteita uhkaavat riskit sekä strategia- ja vuosisuunnittelun yhteydessä että päivittäisessä toiminnassa. Liiketoimintayksiköt vastaavat omaan toimintaansa liittyvien riskienhallintatoimenpiteiden toteuttamisesta.

Jokainen Tapiolassa työskentelevä henkilö vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta omassa työssään ja on velvollinen kertomaan havaitsemistaan riskeistä tai riskienhallinnan kehittämiskohteista ensisijaisesti omalle esimiehelleen tai muille riskienhallinnan vastuuhenkilöille.

Riskienhallinnan valvonta on vastuutettu aina muulle kuin operatiivisesta toiminnasta vastaavalle taholle. Eri riskienhallintaan liittyvät tahot kuten aktuaari-, riskienhallinta-, talous-, controller-, compliance- ja sijoitustoiminnot avustavat yhtiöiden johtoa ja hallituksia riskienhallinnan valvonnan ja riskien seurannan käytännön toteuttamisessa.

Sisäinen tarkastus tukee yhtiöiden johtoa ja hallituksia valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamisessa ja kehittämisessä arvioimalla määräajoin riskienhallinnan toteutumista ja menettelytapoja. Hallintoneuvostojen yhteistyövaliokuntaa avustava Tarkastusvaliokunta valvoo ja arvioi osaltaan riskejä. Lisäksi tilintarkastus valvoo riskienhallinnan toteuttamista.
riskienhallinnan3tasoa.png

Vakavaraisuuden hallinta Tapiola-ryhmittymässä

Vakavaraisuuden hallinta on osa Tapiola-ryhmittymän kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Ryhmittymään kuuluvat rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain mukaan kaikki muut Tapiola-ryhmän rahoitus- ja vakuutusyhtiöt paitsi Eläke-Tapiola. Vakavaraisuuden hallinnan tavoitteena on varmistaa pääomien riittävä määrä ja laatu turvaamaan toiminta myös odottamattomien tappioiden varalta. Vakavaraisuuden hallinta perustuu ennakoivaan ja kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan, jonka lähtökohtana ovat strategisen ja operatiivisen toiminnan suunnitelmat.

Keskinäisen yhtiömuodon vuoksi vakavaraisuuden hallinnassa korostuu asiakkaiden taloudellisen turvan jatkuva varmistaminen. Sen ansiosta Tapiola-ryhmittymän yhtiöt voivat ennakoivasti toteuttaa toimenpiteitä, jotka joko vähentävät liiketoiminnan riskejä vähentäen siten lisätappioiden vaaraa tai parantavat liiketoiminnan kannattavuutta vahvistaen siten vakavaraisuusasemaa.

Vahinko-Tapiolan ja Henki-Tapiolan hallituksilla on kokonaisvastuu vakavaraisuuden hallinnan järjestämisestä Tapiola-ryhmittymässä. Vakavaraisuuden hallinnan periaatteet määritellään yhtiöiden hallitusten hyväksymässä suunnitelmassa.

Lähtökohtana vakavaraisuuden hallinnalle on vakavaraisuutta koskeva lainsäädäntö; rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvontaa koskeva laki, vakuutusyhtiölaki sekä luottolaitostoimintaa ja sijoituspalvelutoimintaa koskeva laki. Lisäksi otetaan huomioon sisäiset tavoitteet sekä valmisteilla olevat uudet vakavaraisuusvaatimukset (Solvenssi II ja Basel III).

Vakavaraisuuden hallinnan ja riskienhallinnan kehittäminen valmistauduttaessa Solvenssi II:een

Vakuutusyhtiöiden vakavaraisuusvalvontajärjestelmän uudistamiseksi on EU:ssa meneillään Solvenssi II –hanke, joka koskee henki- ja vahinkovakuutusyhtiöitä. Tämän hankkeen tavoitteena on luoda kokonaisvaltaisesti vakuutustoiminnan riskit huomioon ottava valvontajärjestelmä, joka tulee voimaan tämän hetkisten arvioiden mukaan vuosien 2013-14 aikana. Solvenssi II-hankkeessa on hyvin keskeisessä osassa uusien yhtiön omasta riskiprofiilista riippuvien määrällisten vakavaraisuusvaatimusten kehittäminen. Solvenssi II:n mukainen vakavaraisuusjärjestelmä tulee koostumaan kolmesta pilarista:

• Pilari 1: Määrälliset vakavaraisuusvaatimukset
• Pilari 2: Laadulliset vaatimukset riskienhallinnalle ja sisäiselle valvonnalle sekä vaatimukset siitä, että yhtiö pystyy kokonaisvaltaisesti arvioimaan ja hallitsemaan vakavaraisuutensa ja riskinsä. Säännökset valvojien valvontaprosessista.
• Pilari 3: Julkistamisvaatimukset vakavaraisuudesta ja riskeistä.

Tapiola on osallistunut aktiivisesti keskusteluun Solvenssi II:n sisällöstä eri foorumeilla kansainvälisen keskinäisten yhtiöiden edunvalvontajärjestön AMICE:n, Suomen Finanssialan Keskusliiton ja aktuaarijärjestöjen kautta. Lisäksi Vahinko-Tapiola ja Henki-Tapiola ovat osallistuneet Solvenssi II:n kvantitatiivisiin vaikuttavuustutkimuksiin (QIS). Näissä tutkimuksissa merkittävä määrä vakuutusyhtiöistä EU:n alueella on testannut eri vaihtoehtoja pilari 1:n vakavaraisuusvaatimukseksi. Tulosten perusteella Vahinko-Tapiola ja Henki-Tapiola täyttävät valmisteilla olevat vakavaraisuusvaatimukset.

Osana valmistautumista Solvenssi II:een Tapiolassa on mm. kehitetty riskienhallinnan organisointia ja hallintoa sekä Vahinko-Tapiolan sisäinen liiketoimintamalli, jonka avulla pystytään paremmin hallitsemaan ja hyödyntämään vakuutustoiminnan taloudellisia riskejä. Varsinaisen Solvenssi II -hankkeen valmistelu aloitettiin keväällä 2010 ja itse hanke ajoittuu vuosille 2011-2013. Hankkeen ensisijainen tarkoitus on toteuttaa vaatimukset, jotka aiheutuvat Solvenssi II -direktiivistä. Näiden pakollisten vaatimusten lisäksi hankkeen tavoitteena on mm. riskiperusteisen toiminnanohjauksen kehittäminen, tiedonhallinnan, laskennan ja raportoinnin kehittäminen. 

Eläke-Tapiolan riskienhallinta

Eläke-Tapiola kuuluu Tapiola-ryhmään, mutta toimii itsenäisesti työeläkeyhtiönä. Eläke-Tapiolan toiminnan merkittävimpiä riskejä ovat sijoitus-, vakuutus-, liiketoiminta- ja operatiiviset riskit.
Eläke-Tapiolan hallitus päättää yhtiön riskienhallinnan periaatteet, tavoitteet ja riskinoton rajat sekä seuraa säännöllisesti riskien ja riskienhallinnan tilaa. Riskienhallinnalliset asiat käsitellään yhtiön riskienhallinnan toimikunnassa. Toimikunnan tehtävä on vastata siitä, että yhtiön vakavaraisuusasema ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan käytännön toteuttaminen täyttävät hallituksen niille asettamat tavoitteet ja viranomaismääräykset.

Sijoitustoiminnan riskejä ovat markkina-, luotto- ja vastapuoliriskit, valuutta- sekä likviditeettiriskit. Markkinariskin muodostaa varojen markkina-arvojen vaihtelu esimerkiksi osakekurssien tai korkojen vaihdellessa. Luotto- ja vastapuoliriskeissä on kyse sijoitustoiminnan vastapuolen, sijoituskohteen tai vuokralaisen maksukyvyttömyyden aiheuttamasta saatavan menetyksestä. Valuuttariski aiheutuu valuuttakurssien vaihtelusta. Likviditeettiriskissä kyse on kassavarojen riittävyydestä maksujen suorittamiseksi.

Vakuutustoiminnan merkittävimmät vakuutusriskit liittyvät eliniän pituuteen ja työkyvyttömyyteen sekä vakuutusmaksujen maksamiseen. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan tappionvaaraa, joka aiheutuu riittämättömistä tai epäonnistuneista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä ja ulkoisista tekijöistä. Oikeudelliset riskit sisältyvät operatiivisiin riskeihin. Liiketoimintariskit liittyvät toimintaympäristöön, kuten markkina-asemaan, kilpailutilanteen tai asiakaskäyttäytymisen muutoksiin sekä strategisiin ja operatiivisiin valintoihin.

Riskeihin varautuminen

Sijoitusriskeihin yhtiö varautuu toimintapääomansa avulla. Kaikille työeläkeyhtiöille yhteiset vakavaraisuussäädökset määrittävät toimintapääoman määrää koskevat periaatteet ja vaatimukset. Vakavaraisuuden turvaaminen on eräs keskeisimpiä työeläkeyhtiön riskienhallinnallisia tehtäviä. Maailmantalouden kriisin myötä vakavaraisuuden analysointiin liittyviä herkkyyslaskelmien ja stressitestien käyttöä syvennettiin. Eläkeyhtiön vakavaraisuuden varmistaminen on merkityksellistä koko eläkejärjestelmän kestävyyden ja yhteiskunnallisen vakauden kannalta.

Sijoitustoiminnan riskienhallinnan osalta globaalin talouden ja euroalueen kriisi asettivat huomattavaa haastetta sijoitussalkun hoidolle ja allokaatioprosessille. Sijoitussalkun omaisuuslajipainoja tarkastellaan säännönmukaisesti useita kertoja vuodessa. Vuoden 2011 aikana osakepaino oli korkeimmillaan toisella kvartaalilla. Kesän aikana ja alkusyksystä osakepainoa vähennettiin tuntuvasti ja lisättiin rahamarkkinainstrumenttien painoa sijoitussalkussa. Pahimmat Euroopan ylivelkaantuneiden valtioiden sijoituksiin liittyvät riskit Eläke-Tapiola vältti ajoissa tapahtuneella Euroopan reunavaltioiden joukkolainojen myynneillä jo edellisenä vuonna.

Henkilöstöön liittyvien riskien vähentämiseksi Eläke-Tapiolassa on uudistettu henkilöstöstrategiaa esimerkiksi osaamisen varmistamiseksi ja työkyvyttömyyden riskin vähentämiseksi. Poikkeamatapauksia kirjataan ja käsitellään eri organisaatioyksiköissä. Erityisen vakavia tapauksia ei ole vuoden aikana sattunut. Hallitukselle raportointia riskien ja riskienhallinnan tilasta lisättiin puolivuosittaisen tilannekatsauksen myötä. Jatkuvuussuunnittelun alueella Eläke-Tapiola osallistui aktiivisesti vuoden 2011 alkupuolella työeläkealan yhteiseen TATO 2011 -valmiusharjoitukseen.

Lue lisää riskienhallinnasta yhtiöiden vuosikertomuksista >>